Viime postauksen jälkeen olen

- Muuttanut kotoa, Helsinkiin, yhteen poikaystäväni kanssa
- Päässyt opiskelemaan biologiaa (ja journalistiikaa ja fysiikkaa, näitä paikkoja en ottanut vastaan)
- Ollut vakituisena työntekijänä ensimmäistä kertaa
- Allekirjoittanut ensimmäisen toistaiseksi voimassaolevan työsopimukseni
- Vaihtanut vuokrahevosta kaksi kertaa
- Neulonut ja tehnyt muita käsitöitä aivan liian vähän

Malli: Karismalapaset (Ulla 03/09)
Lanka: Novita Seitsemän Veljestä, väri musta
Puikot: 4mm sukkapuikot

Nyt on puikoilla Joukahainen isälle. Langat ostettiin vuosi sitten Nykistä...

Pilkahduksia lakkiaispäivän asusta. Kengät tosin puuttuu.

This garment is made from the natural wild silk. Considerable differences in colour and texture are possible. Stubs and loose threads are unavoidable characteristics of the finest silk. The light fastness rates may not always be up to the usual standard because of the natural raw materials and the special dyeing. Do not display under window, spot light.

Boutique Françoise, Fredrikinkatu 23. Nykyään uskon rakkauteen ensisilmäyksellä.

Ja olen oppinut miltä tuntuu olla jonkun rakas.

Sjungom studentes lyckliga dag,
låtom oss fröjdas i ungdomens vår!

...

Kaikki tietenkin aina viime tippaan!

Sain juosta neljä eri Itäkeskuksen kauppaa (Suomalainen kirjakauppa, Akateeminen, Sinelli, Tiimari) ennen kun löysin kaiken haluamani näinkin yksinkertaisiin kortteihin! Vähän meni hermoja raastavaksi, mutta mitä sitä nyt ei vieraittensa vuoksi tekisi...

Jottei korttien teko olisi mennyt täysin puuksi, tein vaihtelevasti erilaisia kortteja. Minulla oli myös pari metriä viininpunaista, ohuempaa nauhaa, jota käytin yhdessä valkoisen organtzanauhan kanssa punaisissa korteissa niin kauan kuin sitä riitti. Samalla perusidealla kuitenkin kaikki kortit tehty.

Korteissa, joissa organzanauhat kulkevat vaakatasossa, on pohjan taittokohdassa viilto. Vihreissä korteissa musta paperi on 3D-liimapalasilla kiinni tuomassa hieman syvyyttä. Myös joissain punaisissa korteissa länttäsin paperin sillä kiinni.

Itse kutsuteksti on kirjoitettu mustalla tussilla käsin jokikiseen korttiin.

Nyt on vaan paras kelvata, toivottavasti löytävät myös perille :)

Kyllä minä vielä olen olemassa. Toinen blogini on pysynyt kasassa (koska siellä julkaisemani tekstit eivät mitään konkreettista tekemistä vaadi), mutta en ole ylioppilaskirjoituksien takia ylipäätänsä ehtinyt mitään käsitöitä tehdä, muuta kuin neuloa keskenjääneitä projekteja. Nythän ne ovat ohi, ja alustavat tulokset näyttävät lupaavilta.

Vapuksi sain kuitenkin ommeltua itselleni mekon! Malli on uusimmasta SK:sta (04/09), mutta koska olen kärsimätön ja koska en ihan oikeasti oikeastaan osaa ommella, on siinä paljon improvisoitua ja sovellettua - ei niinkään ulkonäön, vaan ommelten suhteen... Mikä on tietysti huono homma, mutta laitetaan tämmöiset tälläkin kertaa kokemattomuuden piikkiin.

Kuvassa mekko on vielä täyspitkänä, mutta tunnin ennen Helsinkiin lähtöäni päätin lyhentää sitä. Olen sen verran lyhyt, että mekko tuli yli polvien, mikä ei baarijuhlintamielessä ole kovin toivottavaa. Tunikamalliseksi se meni, ja mustien legginsien kanssa se oli mitä parhain vappumekko.

Tänään aion aloittaa ylioppilaskutsukorttien tekemisen (TIEDÄN, että teen sen myöhään!), siivota huonettani, uusia ajolupani ja... ja ehkä mahdollisesti voisin istuttaa muutamia juttuja.

Minä vain jatkan tätä matkaamista: tulin keskiyön paikkeilla kotiin Genevestä. Kävimme lukion fysiikkaa lukevien abien kanssa siellä tutustumassa CERNiin. Ryhmän valokuvaajana minulla on kiva homma käydä läpi kaikki ottamani kuvat... mutta myös onni lainata koulun muistikorttia omiin tarkoituksiini. Vihdoin siis kuvia New Yorkin tuliaisista!

Aussi Wool, tummansinistä. Isä halusi hoitaa villapaidan materiaalihankinnat nyt, mutten kyllä tiedä milloin se muka valmistuisi. Tai edes alkaisi tekeytyä.

Jitterbug, sävy Sahara. Ihanat värit, ihanan tuntuista. Mitä siitä tulee, en kyllä tiedä.

Cherry Tree Hill, merinoa, sävy Life's a Beach. Mikä tässä on kun se jo matkan aikana on vyyhdillä ollessaan pinnasta nuhtaantunut? Muut langat ovat pysyneet hyvässä kunnossa, ja tämä näyttää siltä kuin sitä olisi hiekkapaperilla hionut...

Claudia's Hand Painted Yarns, merinoa, sävy Sharks. Tästä tulee jotain pientä kivaa. Värit olivat niin freesit että halusin langasta jotain tehdä, mutta ostin vain 50g, eli jotain pientä luvassa...

Ann Budd ja Anne Merrow: Favorite socks: 25 Timeless Designs from Interweave. Nannaa nannaa!

Sarah Callardin Little Green Book of Beauty: 250 Tips For an Eco Friendly Lifestyle. Tämä oli äidin ja minun yhteinen hankinta, varmaan minun hyllyyni kyllä päätyy ja siellä myös pysyy. Haluan muutkin Little Green Booksin kirjat! Home, Gardening, Shopping, Health... Tässä onkin keräilyn kohde: ekovinkkikirjat. Meillä on jossain kotona vanha Vihreän kuluttajan opas, sitä olisi kiva selailla.

Viimeiset neljä päivää olen - kuten jo mainitsin - viettänyt Sveitsin Genevessä. Mitään lankakauppoja en ruvennut edes harkitsemaan koluttaviksi, mutta sen sijaan ostin ranskan ylioppilaskirjoitusharjoittelumateriaalia.

Anna Gavalda: Je voudrais que quelqu'un m'attende quelque part -novellikokoelma
Anna Gavalda: Ensemble, C'est Tout -romaani
99F-DVD

Olen lukenut Gavaldan Je l'aimais -romaanin ruotsiksi (Jag älskade honom) pari kesää sitten paremman puutteessa ollessani tallilla kesätöissä, enkä tykännyt siitä juuri ollenkaan. N on kuitenkin kehunut Ensemble, C'est Toutia(Kimpassa), sekä kirjaa että leffaa, ja Kunpa joku odottaisi minua jossakin tarttui mukaan vain vauhdista. Ensin olin hankkia Twilightit ranskaksi, mutta totesin etten rupea periaatteistani lipsumaan: kun kerran puhun, luen ja kirjoitan neljää kieltä (suomi, ruotsi, ranska, englanti) hyvin sujuvasti, miksi hankkisin tai lukisin kirjoja muulla, kuin alkuperäiskielellä? Vielä jonain päivänä luen kirjan norjaksikin, lupaan sen.

Näillä ajattelin tosiaan valmistautua pitkän ranskan ylioppilaskirjoituksiin. Kallooni on mahdoton enää päntätä mitään kielioppisääntöjä kun kerran olen oppinut kielen korvakuulolta ja käyttämällä. Tarvitsen lukemisharjoitusta, ja tässä sitä on. Kyllä niitä oli omastakin takaa, mutta... no, sorruin kulutukseen, myönnettäköön se nyt sitten. 99F-leffahan pyöri Suomessakin teattereissa, eikö? Halusin nähdä sen, kukaan muu ei. Oli alennuksessa ja rahaa jäi yllättäen yli kun koulu kustansi kaikki illalliset, joten tällä ylioppilaskirjoitusväitteellä ratsastaen laitoin rahaa palamaan.

Nyt olisi ohjelmassa vähän pakollisen yhteiskuntaopin kurssin esseitä ja ehkä joku nopeahko ajolenkki Vantaan puolelle, jos saisi serkun mukaan autoon istumaan... Yksin en viitsisi ajaa.